Olet ehkä kuullut Wadi Rumista – Jordanian eteläosan aavikosta? Mikäli kävit katsomassa esimerkiksi elokuvan Yksin Marsissa – The Martian (linkki traileriin), niin sinulla on hyvä kuva siitä, miltä siellä näyttää… Aivan kuin Marsissa, tai niinkuin mielikuvissamme, ja kaiketi joidenkin kuvienkin perusteella, sen kuvittelemme.
Tuon muutoinkin hyvän elokuvan ohjaaja Sir Ridley Scott kertoo:”We shot exteriors at Wadi Rum [in Jordan]. To me, it’s the Eighth Wonder of the World. It’s incredible. It’s only about 100 square miles [259 square kilometers]. And I didn’t do anything but shoot it at the right time, from the right positions, then added a bit of red dust to everything. So our film world looks pretty accurate — at least I’m hoping Mars looks a little like that.” (Lainauksen lähde)
Wadi Rum tunnetaan myös nimellä Kuun laakso, mikä ei olekaan ihme, koska sellaista kuumaisemaa se on. Olen nyt käynyt Wadi Rumissa yhteensä kolme kertaa. Olen todistanut kaksi upeaa auringonlaskua, yhden kauniin auringonnousun, katsellut yötaivaan miljoonia tähtiä, samalla kuunnellen arabiankielistä musiikkia nuotiolla lekotellen. Jeeppiajelut autiomaan hiekoilla ovat elämys myös. Mutta ehkä kaikkein upeinta on ollut vain istua yksin, rauhallisessa valkenevassa aamussa katsellen autiomaata.
Tuo kaunis autiomaa, ei ole sellainen miksi aina, ilmeisesti Saharan kuvien perusteella, itse kuvittelin autiomaat elikka loputtomaksi hiekka-aavikoksi. Wadi Rum on täynnänsä isoja kivenlohkareita, toki välissä isojakin aluita punertavaa hiekkaa, mutta nuo kivenlohkareet, osa niistä kuin isoja vuoria tuovat sitä luonnetta ja kauneutta autiomaahan. Osa niistä on luonnon upeiksi muovaamia taideteoksia. Joidenkin seinämissä on kuvioita kuin muinaista kirjoitusta, jota en osaa tulkita.
Akaba (Aqaba) on Jordanian ainut merenrantakaupunki Punaisen meren rannalla. Se on monelle suomalaisellekin ollut ensikosketus Jordaniaan. Akabasta on kätevä tehdä jopa vain päivämatka Wadi Rumiin, Automatka suuntaansa kestää runsaan tunnin. Parin tunnin jeeppiajelu antaa jo hyvä kuvan autiomaasta. Se kannattaa kyllä ilman muuta kruunata auringonlaskulla, jos vaan aika ja sää antavat periksi. Yhdellä kolmesta kerrastani Wadi Rumissa sattui olemaan pilvistä ja se auringonlasku jäi näkemättä. Tämä oli syyskuussa, eli ei edes säältään hieman epävakaisempana talvikautena.
Suosittelen kyllä myös yöpymistä autiomaassa. Ja todellakin siellä autiomaassa. Olen itse kerran viettänyt yön suhteellisen syvällä autiomaassa vuorten keskellä, ja se oli kyllä suurin elämys. Monet isot leirit sijaitsevat lähellä autotietä ja toki niissä on sitten myös enemmän moderneja mukavuuksia. Mutta yksikin yö poissa sähköjen ja puhelinyhteyksien päästä on virkistävä. Valinnanvaraa löytyy mukavuustasoissa, jotkut haluavat jopa nukkua vain tähtien alla.
Ja se autiomaan tähtitaivas, se on kyllä upea!